Terveiset SSBL:n erotuomaritoimistolta

Julkaistu: 17.03.2021 Julkaisija: Anu Mäkinen

Salibandyliiton erotuomaritoiminnan henkilöresursseissa tapahtui muutoksia vuoden vaihteessa. Joulukuussa 2020 aiemmin erotuomarikoordinaattorina toiminut Janne Koskinen (kuvassa vasemmalla) nimitettiin erotuomaripäälliköksi, jonka lisäksi tammikuussa 2021 Gabriel Airaksinen (kuvassa oikealla) nimitettiin erotuomarikoordinaattoriksi. Ensimmäistä kertaa koskaan erotuomaripuolen asioita hoitaa kaksi kokopäivätoimista toimihenkilöä. Koskinen toimii Tampereen aluetoimistolta käsin, kun taas Airaksisen asemapaikkana on Helsinki.

"Olemme erotuomarisektorilla erittäin tyytyväisiä siitä, että vakituista työntekijäresurssia lisättiin. Tämä mahdollistaa nyt aivan eri tavalla pitkäjännitteisen suunnittelun ja kehitystyön sekä päivittäisen asiakaspalvelun", Koskinen kommentoi

Koskinen on toiminut aiemmin pääsarjaerotuomarina ja kansainvälisillä kentilläkin kokemusta on kertynyt naisten otteluista. Aktiiviuran jälkeen hän on toiminut erotuomarivaliokunnassa, et-kouluttajana ja pääsarjaotteluvalvojana. Toimistolla Koskisen vastuualueeseen kuuluu mm. kokonaisvastuu Salibandyliiton erotuomaritoiminnasta, erotuomaritoiminnan talouden seuraaminen, pääsarjaerotuomaritoiminnan koordinointi ja yhteistyö sidosryhmien sekä alueellisten erotuomaritoimijoiden kanssa.

"Yliopistosählyistähän tämä erotuomariura lähti joskus 1998 tienoilla ja vei sitten kansainvälisten kuvioiden ja pääsarjatuomaroinnin kautta ”toppatakkiosastolle”, kunnes aukeni mahdollisuus tehdä tätä ihan oikeana työnä. Aika laajalti tätä et-toimintaa on päässyt näkemään ja kokemaan eri puolilta vuosien varrella ja pyrinkin nyt hyödyntämään sitä kertynyttä kokemusta tässä uudessa toimessa. Työn monipuolisuus ja lajin kehittymisen mukanaan tuomat haasteet tässä kiehtovat", aiemmin opettajana toiminut Koskinen toteaa.

Airaksinen on USBEK:n jäsenenä tuttu hahmo kentiltä ja toimii aktiivierotuomarina alueen A4-koulutusryhmässä. Myös erotuomarikoordinaattorin pesti on hänelle entuudestaan tuttu, sillä hän toimi samassa tehtävässä määräaikaisena vuonna 2019. Erotuomarikoordinaattorin vastuualueeseen kuuluu mm. erotuomaritoiminnan asiakaspalvelu, koulutusmateriaalien laatiminen, alueellisten erotuomarikoulutusten koordinointi, erotuomaritoiminnan yleinen viestintä ja et-toiminnan sähköisten järjestelmien käyttö sekä ylläpito. Näiden lisäksi on sovittu Airaksisen käytettävyydestä Salibandyliiton järjestämien tapahtumien juonto-, kuulutus- ja selostustehtäviin.

"Koronapandemian myötä työsuhde on alkanut suhteellisen odottavaisissa merkeissä, mutta odotan innolla asioiden normalisoitumista. Palasin tyytyväisenä vanhalle työpaikalleni, sillä muistikuvat edellisestä työskentelyjaksosta olivat pelkästään positiiviset. Erotuomarina olen toiminut vuodesta 2013 ja erotuomaritoiminta on antanut itselleni todella paljon, joten on etuoikeutettu olo päästä työskentelemään itseäni sydäntä lähellä olevan asian parissa", kommentoi Airaksinen.

Jo muutaman vuoden toiminut erotuomaritoiminnan asiakaspalvelu palvelee jatkossakin erotuomareita askarruttavissa kysymyksissä esimerkiksi sääntöihin tai laskutusasioihin liittyen. Erotuomarikoordinaattori toivookin yhteydenottokynnystä mahdollisimman matalaksi, sillä epätietoisuus ei saa olla syy harrastuksen päättymiselle:

Airaksinen muistuuttaa: "On hyvä muistaa, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Peruskoulutuksessa tulee uusille erotuomareille niin paljon uutta asiaa, ettei kaikkea voikaan millään muistaa. On myös ymmärrettävää, ettei kokeneemmat kollegatkaan muista jokaisen asian kaikkia yksityiskohtia".

Yhdessä kampittamaan drop-out-ilmiötä ja tehostamaan uusien erotuomareiden rekrytoimista

Lajin kasvamisen myötä pelattavien otteluiden määrä on kausittain lisääntynyt, mutta erotuomareita on edelleen liian vähän suhteessa ottelumäärään. Erotuomaritoiminnan henkilöresurssien kasvun ansiosta uusien erotuomareiden rekrytoimiseen voidaan keskittyä aiempaa enemmän.

"Isoin ja ikuinen haaste on luonnollisesti erotuomarirekrytoinnin kehittäminen ja tehostaminen. Tulevaisuudessa panostetaan varmasti enemmän seurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, pyritään saamaan jalkaa oven väliin eri oppilaitosten suuntaan ja ollaan enemmän läsnä myös erilaisissa tapahtumissa, kun nyt päästään ensin tästä korona-ajasta yli. Viestintää ja markkinointia kurssien suhteen lisätään eri keinoin", Koskinen avaa kehitysajatuksia.

Mielikuva erotuomarina toimimisesta on kokenut kolhuja ajan saatossa. Myös kokemukset kentällä saattavat johtaa erotuomarin lopettamiseen, jonka takia yksi tärkeistä tahtotiloista on kenttäilmapiirin rauhoittaminen erityisesti nuorimpien junioreiden peleissä. Drop-out-ilmiön syihin yritetään päästä käsiksi kyselyin ja kontaktein lopettaneisiin erotuomareihin. Myös joulukuussa pelattavat miesten MM-kisat tarjoavat hyvän näyteikkunan erotuomaritoiminnalle.

"Erotuomaribrändi vaatii kiillottamista, jonka eteen tulemme Jannen kanssa tekemään aktiivisesti toimenpiteitä. On myös tärkeää pitää huolta aktiivisen kentän, erityisesti uusien erotuomareiden tarpeista, jotta saamme heidät sitoutettua erotuomariharrastuksen pariin pidemmäksi aikaa", pohtii Airaksinen.

Yhteistyötä erotuomarikerhojen kanssa jatketaan ja kehitetään sekä huomioidaan ”kentältä” tulevia näkemyksiä. Suunnitelmissa onkin kutsua erotuomarikerhojen puheenjohtajat yhteiseen kokoukseen kevään aikana:

"Kentän ääntä pitää myös kuunnella, oli sitten huolia, murheita, parannusehdotuksia tai muuta palautetta. Erotuomarikerhot ovat tärkeä sidosryhmä tuomaritoiminnan kokonaisuudessa", Koskinen toteaa.

Jutun kuva: Salibandyliitto